Tämä opas on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sovelluskehityksestä ja pohtivat oman sovelluksen hankkimista. Oppaassa käydään lävitse mm. yleisiä virheitä, sovelluskehityksen prosessia sekä yhteistyökumppanin valintaa.
Antoisia lukuhetkiä oppaan parissa!
Sovelluksen avulla yritys pystyy tarjoamaan asiakkaalleen lisäarvoa. Lisäarvo syntyy mm. siitä, kun asioiminen yrityksen palveluissa helpottuu. Sovelluksen kautta pystytään myös järjestämään promootioita, joista asiakas hyötyy. Esimerkiksi monet yritykset ovat siirtäneet kanta-asiakas palvelunsa sähköiseen muotoon sovelluksen avulla. Nykyään monia tapahtumia varten rakennetaan mobiilisovellus, jolla tuodaan ilmi, mitä kyseinen tapahtuma pitää sisällään. Esimerkiksi useilla festareilla on käytössä oma sovellus, josta näkee päivän esiintyjät ja aluekartan.
Omalla sovelluksella yritys pystyy tuomaan brändinsä lähemmäksi kuluttajaa. Mobiilisovelluksella voidaan hoitaa toteutuksia, joita ei yksinkertaisesti pysty nettisivuilla tekemään.
Mobiilisovelluksella tuodaan asiakkaan käyttöön uusi väylä hankkia yrityksen tuotteita tai palveluita. Onnistuneella sovelluksella voidaan siis saada aikaan liikevaihdon nousua.
Kaikki sovellukset eivät välttämättä ole tarkoitettu kuluttajille. Yritykset ovat vähitellen alkaneet omaksua erilaisia sovelluksia työkäytäntöihin. Esimerkiksi siivousalalla mobiilisovelluksen avulla voidaan mm. Kirjata työtunteja, tarkistaa tehtävät ja täyttää omavalvontalomaketta. Teollisuudessa ollaan myös aktiivisesti siirtymässä paperikirjauksista sähköisiin kirjauksiin. Miksipä ei? Tieto on reaaliaikaista, joten se on jatkuvasti ajan tasalla ja sähköiseen muotoon kirjattaessa asia ovat helpommin luettavissa jälkikäteen.
Sovelluksen avulla pystyt seuraamaan asiakkaitasi ja ymmärtämään heidän tarpeet paremmin. Ymmärtämällä heidän tarpeet paremmin pystyt myös tarjoamaan heillä tarkemmin heidän kaipaamia tuotteita ja palveluita. Käyttöanalytiikan perusteella pystytään tarjoamaan asiakkaille tuoteita ja palveluita, joita he todella haluavat. Yhtenä esimerkkinä K-ryhmän yksilöidyt tarjoukset, jotka perustuvat asiakkaan ostokäyttäytymiseen.
Kuinka monesti olet törmännyt epäonnistuneeseen ohjelmistoprojektiin mediassa? Epäonnistuneelle ohjelmistoprojektille on lukuisia syitä. Useimmissa tapauksissa on jätetty huomioimatta tai ei olla kuunneltu liikaa ohjelmiston loppukäyttäjiä. Jo projektin alkuvaiheessa on hyvä ottaa huomioon henkilöt, ketkä tulevat käyttämään kyseistä ohjelmistoa. Sama pätee myös sovelluskehityksessä. Huomioimatta jättäminen usein johtaa siihen, että sovellusta kehitetään liikaa järjestelmä edellä. Tuolloin käytettävyys kärsii ja sovellus voi jäädä käyttämättä.
Vaikka pidät omaa sovellusideaasi parhaana maailmassa niin varmista jo alkuvaiheessa, että sille on tarvetta. Huonoa ideaa ei pelasteta edes kultaisella sovelluksella.
Paras tapa on lähteä kehittämään sovelluksen ydinideaa ja laajentaa sitä asteittain. Sovellusta ei kannata ruuhkauttaa heti alkuun mahdollisesti turhilla lisäominaisuuksilla. Näin varmistetaan, että ominaisuudet ovat oikeasti tarvittavia, eikä hämää asiakkaita.
Jatkuva kommunikointi pitää kehittäjän sekä ostajan samalla aallonpituudella. Eli vähennetään ns. yllätyksiä.
Älä lopeta sovelluksen kehittämistä julkaisuun. Suunnittelemalla kehityssyklin jatkumaan myös tulevaisuudessa pidetään huolta siitä, ettei sovellus vanhene ennen aikoja.
Aina tekijä ei ole oikeassa, joten varmista, että kuuntelet palautetta ja parannat sovellusta sen perusteella.
Ennen kuin lähdetään kehittämään sovellusta, on hyvä tarkastella mitä markkinoilta löytyy. Tuleeko sovelluksesi kilpailemaan toisten sovellusten kanssa? Miten voit tehdä siitä paremman?
Tutkimalla muita sovelluksia voit varmistaa, ettei sinun sovelluksesi takertele samojen ongelmien kanssa. Voit esimerkiksi käydä lävitse heidän sovellusten arvioita ja ratkaista käyttäjien esiin nostamat ongelmat omassa sovelluksessasi.
Alussa on hyvä kirjoittaa tiivistelmä tulevan sovelluksen käyttötarkoituksesta ja yleiskonseptista. Siitä pitäisi tulla ilmi mihin käyttöön sovellus tulee, mitä sillä saavutetaan, miten toimii ja miten se on vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa.
Suunnittelussa tulee ottaa huomioon loppukäyttäjät. Jo tässä vaiheessa on tärkeää ottaa heidät mukaan suunnitteluun. Tällä varmistetaan, ettei lopullinen sovellus jää vähälle käytöllä tai käyttämättä.
Myös sovelluksen testaamisessa on tärkeää, että palautetta saadaan loppukäyttäjiltä. Valitettavan usein käykin niin, että sovellusta suunnitellessa on jäänyt huomioimatta oikeat käyttäjät, jolloin lopullinen tuote on susi.
Ennen kun sovellusta aletaan toteuttamaan, luodaan sovellusideasta visuaalinen malli eli prototyyppi. Prototypointi vaiheessa suunnitellaan se miltä sovellus tulee näyttämään ja miten se tulee toimimaan. Prototyyppi on siis konkreettinen ohje, jonka pohjalta sovellusta lähdetään toteuttamaan.
Sovelluksen prototyyppiä kannattaa jo lähteä testaamaan loppukäyttäjillä ja parantamaan olemassa olevaa suunnitelmaa heiltä saadun palautteen perusteella. Näin sovellusta voidaan optimoida parhaimmaksi mahdolliseksi tuotteeksi ennen kuin sovellusta on edes julkaistu. Tämä säästää niin aikaa kuin rahaa, sillä tuotannossa ei tarvitse tehdä asioita moneen kertaa uudelleen. Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää tässäkin tapauksessa hyvin paikkansa.
Mobiilisovelluksia voidaan toteuttaa monella tapaa ja päätös teknologian valinnasta tulee tehdä aina projekti/sovelluskohtaisesti. Suunnitteluvaiheessa tulisi kartoittaa kenelle sovellus rakennetaan ja minkälaiset päätteet heillä on käytössä. Tällöin myös listataan ylös sovelluksen käyttötarkoitus ja toimintakriteerit. Näiden perusteella valitaan sovellukseen toimivin toteutustapa.
Mobiililaitteille optimoitu verkkosivusto. Lopputuloksena syntyy joko responsiivinen verkkosivu tai mobiililaitteille optimoitu verkkosivu. Kyseessä ei ole sovellus, joten sitä ei ladata sovelluskaupasta vaan sivua käytetään mobiililaitteen selaimessa. Tavoittaa 100% mobiilialustoista.
Esimerkkikäyttötarkoitukset: Kotisivut, yksinkertaiset verkkosivut, verkkokaupat
Kutakin alustaa ( Android ja iOS ) kohti toteutettu sovellus alustan omalla kehitysympäristöllä ja ohjelmointikielellä. Laajimmat käyttömahdollisuudet. Jos halutaan tavoittaa koko käyttäjäkunta, sovellus tulee kehittää erikseen molemmille järjestelmille. Sovellus ladataan sovelluskaupasta.
Esimerkkikäyttötarkoitukset:
Mobiilikaupat ( Wolt, Zalando ), reaaliaikaiset oppaat (HSL, Joukkoliikenne oppaat), median toisto sovellukset (YouTube, Spotify), sovellukset jotka ovat yhteydessä laitteistojen kanssa (FitBit).
HTML5-lähdekoodin ja natiivikoodin yhdistelmä. Halvempi ja nopeampi toteuttaa kuin natiivi, sillä sovellusta ei tarvitse kehittää erikseen kullekin järjestelmälle. Enemmän käyttömahdollisuuksia kuin mobiilisivussa, sillä hybridi mahdollistaa laitteen asetuksiin, toiminnallisuuksiin ja rajapintoihin pääsyn. Sovellus ladataan sovelluskaupasta.
Esimerkkisovellukset: Instagram, Twitter, Gmail, Netflix
Sovelluskauppa määräytyy pitkälti siitä, mille laitekannalle olet päättänyt sovelluksesi julkaistavan. Pääsääntöisesti Androidille löytyy Googlen Play Store ja Applen puhelimille App Store.
Molempiin tulee olla maksulliset tunnukset, joiden avulla sovellus julkaistaan. Sinun tulee myös ottaa huomioon, että App storeen julkaisemisessa sovelluksesi tulee läpäistä Applen tarkastus, joka voi kestää useamman viikon. Tästä syystä App Storen sovellustarjonnan mielletään olevan laadukkaampi.
Mitkä ominaisuudet kiinnittävät käyttäjien huomiot? Onko jokin tietty ominaisuus, jota pidät sovelluksesi valttikorttina? Hyödynnä näitä ajatuksia, kun valitset näyttökaappauksia sovelluksestasi. Suurin osa käyttäjistä ei katsoa kaikkia kuvia vaan tekee päätöksen jo ensimmäisten kuvien perusteella. Videon avulla voit myös tarkentaa sovelluksesi käyttötarkoitusta.
Pidä mielessä myös alustakohtaiset eroavaisuudet käyttäjien tottumuksista. Esimerkiksi jos olet julkaisemassa sekä App Storeen, että Play Storeen niin älä käytä samoja kuvia ja kuvauksia.
Esittelyssä ole selkä ja kerro lyhyesti, mikä on sovelluksesi käyttötarkoitus ja miksi se on tarpeellinen. Esittelyn jälkeen voit listata, jos sovelluksesi on jo kerännyt palkintoja tai positiivisia arvosteluita.
Päätekstissä avaa sovelluksen sisältöä enemmän eli kerro mihin ongelmiin se tuo ratkaisun ja millä keinoilla. Puhuttele lukijalle suoraan ja käytä sellaisia ilmaisuja, joilla ajattelet käyttäjien hakevan sovellusta kaupasta.
Esittelyn loppuun voit vielä korostaa sovelluksen tärkeimpiä ominaisuuksia.
Web- ja mobiilisovellusten hinnat lähtevät liikkeelle tyypillisesti muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta, riippuen sovelluksen laajuudesta ja valituista teknologioista. Yritykset hakevat sovelluksen toteuttamista varten yleensä ulkopuolista rahoitusta ja käsittelemme tässä niistä yleisimpiä.
Innovaatioseteli on Business Finlandin tarjoama rahoitusmekanismi pk-yrityksille, jonka arvo on 5 000 €. Innovaatiosetelin omavastuuosuus yritykselle on 1000€. Sen avulla yritys voi ostaa ulkopuolista apua kansainvälisen palvelu- tai tuoteidean eteenpäinviemiseksi. Innovaatiosetelin hakeminen on tehty erittäin helpoksi ja hakemuksen tekemiseen menee asiakkaalta yleensä vain 2-4 tuntia aikaa.
Innovaatiosetelin avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi käytettävyyssuunnittelua sekä prototypointia uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.
Varsinaisen projektin rahoittamiseen yritykset kääntyvät yleensä Business Finlandin (entinen Tekes) tai Ely-keskuksen puoleen. Kumpikin taho on keskittynyt erityisesti kansainvälistymistä potentiaalia omaavien yritysten kehittämiseen. Lisäksi tärkeänä asiana rahoituksen saamisen kannalta on se, että rahoitusta hakevalla yritykselle on aitoa potentiaalia ja haluaa kasvattaa liiketoimintaa sekä riittävät resurssit kasvun aikaansaamiseksi.
Business Finlandin ja Ely-keskuksen kautta rahoituksen hakeminen ei ole kevyt prosessi ja se vie aikaa. Esimerkiksi Ely-hankkeen hakemiseen kannattaa varata kolme kuukautta. Hakemusta varten tarvitaan mm. hankesuunnitelma, tarjouksia ulkopuolisilta palveluntarjoajilta sekä varsinainen hakemus.
Moventor Oy on valmistava yritys, joka on vahvasti erikoistunut kitkanmittaukseen esimerkiksi lentokentillä. Yritys halusi uudistaa mittauksissa käytettävän kitkanmittausjärjestelmän. Uudistuksen myötä laitteen haluttiin mukautuvan entistä paremmin ja kustannustehokkaammin asiakkaiden tarpeisiin. Uuteen järjestelmään tarvittiin modernimpi käyttöliittymä ja mobiilisovellus, joita Collapick lähti toteuttamaan. Uudistuksen myötä haluttiin, että kertyvää dataa on helppo käsitellä ja sitä voidaan tallentaa pilvipalveluun.
Collapick toteutti käyttöliittymän ja mobiilisovelluksen uuteen kitkanmittauslaitteistoon, jonka kehityksestä vastasi ruotsalainen yhteistyökumppani. Mobiilisovellukseen on kitkan mittauksen oheen tuotu uusia ominaisuuksia, kuten pintalämpötilan mittaus sekä kartta- ja GPS-toiminnallisuudet. Myös laitteiden ohjaaminen digitaalisesti on nyt mahdollista.
Uuden mittauslaitteen moderni käyttöliittymä on entiseen verrattuna helppokäyttöisempi ja ominaisuuksiltaan monipuolisempi. Laitteen keräämä mittausdata voidaan nyt lähettää mobiilisovelluksella suoraan pilvipalveluun, josta se on kätevästi saatavilla. Uudistuksen ansiosta järjestelmän käyttöä on helpompi laajentaa ja muokata vastaamaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Mobiilisovellus onkin kasvattanut Moventorin asiakastyytyväisyyttä ja liikevaihtoa.
Älä valitse ensimmäistä kehittäjää, joka tulee Googlessa vastaan vaan käytä aikaa oikean kumppanin löytämiseen!
Yhteistyökumppanin voi ottaa mukaan aivoriiheen jo idean synnyn jälkeen. Tuolloin kumppani voi auttaa asiakasta kilpailutilanteen sekä tarpeen kartoittamisessa.
