2017-10-27 14:00:00
Kävin viime viikolla Saksassa tutustumassa, millä mallilla teollisuuden digitalisoiminen on ja miten saksalaiset yritykset ovat onnistuneet hyödyntämään valtion ajamaa Industrie 4.0:aa.
Muutokseen on vaikea sopeutua, varsinkin jos sitä ei ole odottanut. Fortune 1000 listalta katosi vuosien 1993-2003 60% yrityksistä ja vuosien 2003-2013 kelkasta pudonneiden määrä nousi 70 prosenttiin. Listalta putoaminen johtuu suurelta osin siitä, että yritys ei ole pysynyt kartalla uusien innovaatioiden tuomista mahdollisuuksista. Saksan valtion ajama Industrie 4.0 hanke on vastaus nykyisen vallankumouksen tuomiin haasteisiin. Hanke on ollut voimassa vuodesta 2013 ja suomalaisten yritysten on myös mahdollista hyötyä siitä.
Industrie 4.0:aan kuuluu neljä pääpiirrettä, jotka tukevat strategian käyttöönottoa:
Yhteentoimivuus: Koneiden, laitteiden, sensoreiden ja ihmisten kyky kytkeytyä ja kommunikoida keskenään netin välityksellä.
Tiedon läpinäkyvyys: Tietojärjestelmien kyky luoda simulaatio fyysisestä maailmasta hyödyntäen tehtaan sensoreita ja dataa.
Tekninen apu: Apujärjestelmien tuki ihmiselle visualisoimalla tietoa edesauttaakseen päätöksentekoa. Sekä robotiikan avustaminen hommissa, jotka ovat liian raskaita tai epämiellyttäviä ihmisille.
Hajautetut päätökset: Kyberfyysikaalisten järjestelmien kyky tehdä omia päätöksiä ja toimia omin päin.
Industrie 4.0:lla luodaan niin sanottua “Smart Factorya” eli suomeksi fiksua tehdasta. Fiksussa tehtaassa koneisto ja laitteisto parantavat prosesseja automaatiolla ja kommunikoimalla keskenään. Osat ovat modulaarisia ja tuotantolinjoa pystytään simuloimaan, jolloin saadaan tarkempaa tietoa mm. Kustannuksista ja tehokkuuksista. Fiksun tehtaan avulla prototyyppien ja valmiiden tuotteiden valmistus nopeutuu. Industrie 4.0:aan liittyy myös julkisten- sekä massatietojen hyödyntäminen.
Yhtenä esimerkkinä smart factorysta voidaan pitää Adidaksen supermodernia lenkkaritehdasta. Uudessa tehtaassa on ajateltu koko tuotanto ja prosessit uusiksi. Uusien toimintamallien myötä lenkkarit saadaan suunnitteluvaiheesta asiakkaan eteen kuukausia nopeammin kuin ennen. Uudessa tehtaassa massaräätälöiminen on helpottunut ja uusien tuotteiden kehitys ja valmistus ovat huomattavasti nopeampi.
Yhteistyö valtion ja yritysten välillä Saksassa on tiivistä. Isot yritykset ajavat kohti valtion asettamia määränpäitä vieden samalla koko alihankintaketjua mukana. Hankkeet pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä kohdetta, jolloin koko alue hyötyy ja sijoitus/tieto pysyy omalla alueella. Jos hankkeeseen ei löydy tekijää kaupungin, osavaltion eikä maan tasolla, niin vasta silloin pohditaan ulkomailta hankkimista.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse muuttaa kerralla. Suomalaisella yrityksellä pitäisi olla katse tulevaisuudessa suunnitelman muodossa. Viiden vuoden suunnitelman avulla pystytään selvittämään, mihin resursseja laitetaan ja milloin. Näin voidaan jo pienillä panostuksilla saada aikaan muutosta liikevaihdossa. Collapickin digiroadmapilla voidaankin kartoittaa nämä kohteet ja tehdä yksityiskohtainen suunnitelma, missä digitalisoiminen tuo eniten hyötyä.
Missä tilanteessa oma yrityksesi on? Ota yhteyttä niin keskustellaan yrityksesi tulevaisuuden tarpeista.
https://www.forbes.com/sites/nathanfurr/2011/04/21/big-business-the-end-is-near/#2df2741e2a8d