Voiko digipelkoa johtaa?

2020-01-22 12:58:00

Uudet asiat ja muutos ovat pelottavia asioita. Digitalisaatio on yksi uusi ja mullistava asia, joka on muuttanut elämäämme niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. On täysin luonnollista, että tämän mittakaavan muutos aiheuttaa pelkoa. Onneksi olemassa on erilaisia keinoja kohdata omia digipelkoja ja päästä sinuiksi muutoksen kanssa.

 

Miten voit vaikuttaa omaan asenteeseen?

Itsekin asetun välillä puolustuskannalle, kun jokin asia pitää tehdä eri tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi kun jonkun sovelluksen ominaisuus muuttuu, iskee alkuun puolustusmekanismi siitä, että vanha toimi kyllä parempi. Hetken uutta asiaa käytettyäni kuitenkin hyväksyn sen ja monesti unohdan, miten asia ennen muutosta oli. Oletko ikinä pysähtynyt miettimään, miten sinä toimit erilaisissa muutostilanteissa?

Itse olen pyrkinyt tietoisesti tarkkailemaan omia reaktioita uusien ja muuttuvien asioiden äärellä. Sen avulla olen myös löytänyt keinoja kontrolloida omaa toimintaa.

Väitän, että yksilö pystyy itse vaikuttamaan siihen, miten muutoksiin ja uusiin asioihin suhtautuu. Ainakin silloin, kun tiedostaa oman toimintansa noissa tilanteissa. Itse olen pyrkinyt tietoisesti tarkkailemaan omia reaktioita uusien ja muuttuvien asioiden äärellä. Sen avulla olen myös löytänyt keinoja kontrolloida omaa toimintaa. Kun esimerkiksi kohtaan jonkun uuden asian, keskityn tarkkailemaan omaa reaktiotani ja mietin, miksi reagoin niin. Jos tilanteeseen liittyy toinen henkilö, niin pyrin hetken aikaa mutustelemaan asiaa mielessäni ennen kuin sanon oman mitään ääneen. Näin pystyn kontrolloimaan tilannetta ja reagoimaan uusiin asioihin itse johtamallani tavalla.

 

Tukeeko yrityksesi kulttuuri digitalisaatiota?

Työelämässä yrityskulttuurilla ja johtamisella on valtava merkitys siihen, miten digitalisaatio kohdataan. Onko teidän yrityksen sisäänrakennettuna piirteenä se, että kaikkeen uuteen suhtaudutaan innolla ja uskolla siihen, että asiat tulevat helpottumaan uusien asioiden myötä? Vai suhtaudutaanko uuteen pelokkaalla ja muutosvastarintaisella asenteella, koska mitä sitä vanhaa muuttamaan? Omassa työssäni kohtaan kumpaankin kastiin kuuluvia yrityksiä jatkuvasti. Ja uskallan myös kokemusteni pohjalta väittää, että rohkean kokeilun kulttuurin omaavalla yrityksellä on paremmat edellytykset olla hengissä vielä viiden vuoden päästäkin.

Digitalisaation jalkauttamisen tärkeitä lähtökohtia onkin se, että otetaan päätöksentekoon aidosti mukaan ne henkilöt, jotka digitalisoitavan osa-alueen tuntevat.

Myös sillä on merkitystä, kuka digimuutosta yrityksessä lähtee viemään eteenpäin ja miten. Valitettavan usein edelleen kaikki muutokset tai uusien ohjelmistojen käyttöönottoon liittyvät päätökset tulevat yrityksen ylimmältä johdolta. Heillä ei kuitenkaan ole samanlaista ymmärrystä työn tekemisen tavoista ja prosesseista kuin tehtävän parissa kymmeniä tunteja viikossa viettävällä työntekijällä. Digitalisaation jalkauttamisen tärkeitä lähtökohtia onkin se, että otetaan päätöksentekoon aidosti mukaan ne henkilöt, jotka digitalisoitavan osa-alueen tuntevat. Tällöin digitalisoidaan oikeita prosesseja järkevällä tavalla. Lisäksi taustalla on suhteellisen yksinkertainen asia. Eli kun ihminen pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, hän suhtautuu siihen paremmin.

 

Miten eri sukupolvet voivat auttaa toisiaan digitalisaation aikakaudella?

Digitalisaatio liittyy vahvasti työelämän murrokseen ja se linkittyy myös eri sukupolvien kohtaamiseen työpaikoilla. 1950-luvulla ja 2000-luvulla syntyneillä on hyvin erilaiset lähtökohdat työelämään. Miten eri sukupolvien osaaminen ja taidot saadaan kohtaamaan tänä päivänä?

Pitkän uran tehneet konkarit ovat syntyneet todella erilaiseen maailmaan, kuin missä tänä päivänä työskentelemme. Heidän työuran aloittaessaan asiat tehtiin hyvinkin manuaalisesti. Hyvä hitsausjälki perustui puhtaasti ihmisen ammattitaitoon. Jos jotain haluttiin raportoida, niin se piti tehdä käsin. Asiantuntijan piti itse osata vaikeita matemaattisia kaavoja, kun ei ollut tietokoneita, jotka hoiti asiat puolesta. Heiltä vaadittiin muutenkin todella erilaisia työelämätaitoja verrattuna tähän päivään.  

2000-lukulaisten sukupolvi on käytännössä syntynyt kännykkä kädessä. Kun he astuvat isolla joukolla työelämään, on heillä luonnollisesti erilaiset odotukset työelämään ja työnteon tapoja kohtaan. Digitaalisten välineiden käyttö on tälle sukupolvelle erittäin luonnollista eivätkä he välttämättä jaksa enää täytellä paperilappuja. Jos jotain asiaa ei itse tiedä, niin sen pystyy helposti selvittämään Googlesta.

Johtaminen ja mentorointi on nähty perinteisesti vanhemmalta ja kokeneemmalta nuoremman suuntaan tapahtuvana. Tänä päivänä yrityksissä pitäisi kannustaa siihen, että se olisikin kahden suuntaista.

Johtaminen ja mentorointi on nähty perinteisesti vanhemmalta ja kokeneemmalta nuoremman suuntaan tapahtuvana. Tänä päivänä yrityksissä pitäisi kannustaa siihen, että se olisikin kahden suuntaista. Vanhempi sukupolvi pystyy opettamaan nuorille perinteisempiä työelämätaitoja ja auttamaan heitä kehittymään esimerkiksi siinä hitsauksessa paremmalle tasolle. Nuoret taas pystyvät auttamaan vanhempaa sukupolvea tulemaan sinuiksi digitaalisten välineiden kanssa. Tässä vastavuoroisuudessa on paljon sellaista voimaa, jota ei yrityksissä hyödynnetä vielä tarpeeksi. Toki onneksi sellaisia yrityksiä löytyy jo.


Mikä on sinun suurin pelkosi digitalisaatioon liittyen? Tule juttelemaan aiheesta meidän kanssa Tiedon Valoa tapahtumaan Tamperetalon Sorsapuistosali tämän viikon lauantaina 25.1.2020 klo 10-16 tai osallistu keskusteluun somessa hashtagilla #digipelko

Jäikö kysyttävää? Kysy kirjoittajalta!

Henna Paakinaho  /  Liiketoimintajohtaja
p. 040 834 9764  /  henna.paakinaho@collapick.com