Tiedon valoa-tapahtuma ja #digipelko

2020-01-28 08:56:31

Viime viikonlopun Tampereen Tiedon valoa tapahtuma saatiin hienosti pakettiin. Kiitos kaikille, ketkä kävitte paikalla. Mielenkiintoisia keskusteluita, innokkaita lapsia hakkereina ja nostalgian huminaa vanhojen puhelinten parissa. Digipelko herätti ajatuksia ja pohdintaa päivän aikana. Ja totta kai pakohuonepelistä sovitettu pulmapeli, jossa yritettiin estää internetin kaatuminen, keräsi ihmisiä välillä ihan jonoksi saakka. Taisipa siellä muutama käydä parikin kertaa ratkomassa ongelmaa. 

 

“Kun on tulipalo, niin mihin turvaudut ensiksi? - Omaan järkeen!” 

Pulmapeli sisälsi kolme tehtävää. Ne ratkottua sai tietoon salasanan, jolla sai hakkeroitua koodin tablettiin ja estettyä internetin kaatumisen. Pelissä oli yhtenä tehtävänä vanha Nokian puhelin ja numerot 8844552. Tämä oli samalla myös selkeästi haastavin kaikista pelissä olevista tehtävistä. Oli hieno huomata, kuinka osa ihmisistä ottivat puhelimen käteen ja samantien tuli “tekstiviestin kirjoitusasento” sormille. Selkeästi lihasmuistiin jäänyt vanhojen puhelimen käyttö. Jotta sait tietyn kirjaimen kirjattua, niin tuli sinun painaa ko. nappia niin monta kertaa, että oikea kirjain tuli. Ja sieltähän se sitten lähti oikea vastauskin löytymään. 

Toisaalta oli hauska huomata lasten hämmästyneet katseet kun heille “antiikinaikainen” puhelin löytyi lukollisesta laatikosta. Mutta ei mennyt aikaakaan, kun hekin pääsivät juttuun kiinni ja ymmärsivät mistä kyse. Puhelimen näyttöä yritettiin saada toimimaan koskettamalla ja olipa puhelin parhaillaan ylösalaisin, kun numeroita koitettiin tulkita. 

Tehtävä alkoi kysymyksellä “Kun on oikea hätä, mihin turvaudut?” ja tässäkin oli vanha puhelin vinkkinä vieressä. Päivän parhaita vastauksia tähän oli kyllä “omaan järkeen”, “hakisin vettä” ja “soittaisin kaverille”. 

Itselle henkilökohtaisesti jäi pari pelaajaa erityisesti mieleen. Toinen oli vanhempaa ikäpolvea, joka otti kantaa siihen, että eihän salasanaa saa kellekkään paljastaa. Ihana oli hänen kanssa yhdessä ratkoa tehtäviä ja keskustella eri osioista pelissä. Toinen suosikki oli nuori pikkupoika, jonka silmät aivan loisti, kun pelissä sai lukkoja auki ja pääsi seuraavaan osaan. Ja hänen mielipide digipelkoon oli, jos joku hänen salasanan saa selville niin hän soittaa poliisille, että ne etsii sen rosvon ja laittaa vankilaan. Se aitous tilanteessa molempien kohdalla oli jotain todella hienoa ja tunteita herättävää. Kuinka eri ikäryhmät asioita näkevätkään.

Vaikka tapahtumassa olikin Pepper-robotteja ja 3D-tulostusta, sään ja uutisten lukemista vihreää taustaa vasten, niin kyllä meidän pulmapeli keräsi paljon kiitosta ja kehua siitä kuinka mielenkiintoinen se oli. Joillekkin jopa iski ihan samanlainen moodi päälle kuin oikeaa huonepakopeliä olisi pelaamassa. 

 

Mitä tapahtuisikaan, jos Google kaatuisi

Digipelkoa pohtiessa ihmiset nostivat pintaan ajatuksia identiteettivarkaudesta ja salasanojen varastamisesta. Kuinka sinua seurataan ja kuinka voidaan varmistaa, että keskustelet oikeasti ihmisen kanssa eikä henkilö olekaan robotti. Tietoturvattomuus, inhimillisyyden katoaminen ja mitä tapahtuisikaan jos Google kaatuisi. Toisaalta digitalisaation riskien ja uhkien yli nähtiin asioita myös positiivisena. Esimerkiksi koulumaailmassa oppikirjat ovat nykyään saatavilla puhelimeen tai tablettiin. Ennen oli vain kirjat ja nekin saattoivat välillä unohtua kotiin.

Tänä päivän kaiken digitaalisen ollessa meidän lähellä niin mitä tapahtuisikaan, jos se Google oikeasti kaatuisi. Turvaudumme siihen niin monessa tilanteessa. Jos emme johonkin asiaan löydä/keksi ratkaisua, katsomme mitä Googlella on annettavaa. Etsiessämme jotain paikkaa saatamme turvautua Google mapsiin. Miten toimisimme silloin, jos palvelut ei olisikaan saatavilla? 

 

Digitalisaatio, älylaite ja sinä

Voiko digipelon kohdata ja pääseekö siitä yli? Vai voiko sitä jotenkin lieventää, mutta ei kuitenkaan kokonaan unohtaa? Omasta mielestäni kyllä. Maalaisjärki on aina kuitenki hyvä pitää matkassa. Ei kannata olla liian muutosvastarintainen ja parempi koittaa nähdä asioiden positiiviset puolet, kuin ajatella suoraan negatiivisen kautta. Juurikin esimerkiksi kouluissa koulukirjojen käyttö tabletin tai puhelimen kautta on hyvä asia, mutta mielestäni esim. käsinkirjoitustaitoa ei saa unohtaa. 

Työelämässä digitalisaatio palvelee eri aloja hienosti erilaisilla arkea helpottavilla ratkaisuilla. Tämän päivän lapset kasvavat digitalisaation aikakaudella ja he oppivat varmasti paljon enemmän siitä kuin me. Ennen oli suo, kuokka ja Jussi. Voisiko sama olla tänä päivänä digitalisaatio, älylaite ja sinä.

 

 

Jäikö kysyttävää? Kysy kirjoittajalta!

Erna Kosonen  /  Digimyyjä
p. 044 989 1350  /  erna.kosonen@collapick.com