Muutosvalmius: Yrityksen elinehto?

2019-10-11 09:54:34

“Kehitys Kehittyy”

Teknologia kehittyy maailmassa jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla, aivan kuten se on tähänkin asti tehnyt. Mietitäänpä kahden ihmisen kohtaamista ja keskustelua esimerkkinä. Ennen kirjoitustaitoa ja paperia ainoa keino keskustella kenenkään kanssa oli tavata kasvotusten. Ei ollut mahdollisuutta olla yli 100m päässä toisesta ihmisestä ja jutella mukavia, Tämän muutti paperi ja kynä. Yhtäkkiä olikin mahdollista kirjoittaa jotain paperille, lähettää se eteenpäin ja odottaa vastausta. Toki, tämä oli hitaampaa kun normaali keskustelu, mutta avasti paljon mahdollisuuksia. 

Vuonna 1876 tämä muuttui radikaalisti ja pysyvästi.  Alexander Graham Bell soitti ensimmäisen puhelun, jossa ääni siirtyi lähes reaaliaikaisesti kahden laitteen välillä. Tämä käytännössä katsoen tarkoitti, että ihmiset pystyivät pian keskustelemaan luontevasti paikasta riippumatta. Ainoa vaatimus toki oli se, että molemmilla osapuolilla oli puhelin, jonka luota ei poistuttu keskustelun aikana. Oletan, että vuonna 1877 aloitti maailman ensimmäinen puhelinmyyjä ihmisten häiriköintiä, mutta tämä on ihan spekulointia. Vähän reilut sata vuotta myöhemmin julkaistiin ensimmäinen kännykkä. Ta-daa! Ollaan lähestulkoon nykyajassa. Seuraavat askeleet tulivat mukaan mun elinaikana: älypuhelimet ja internet. 

No mitä väliä tällä liian pitkällä historiikilla on ja miten se liittyy muutosvastarintaan? Noh, on satavarmaa, että jokaisen muutoksen aikana oli monia ihmisiä, jotka olivat tätä muutosta vastaan. Kuka mistäkin syystä. “Nykyisillä on pärjätty ihan hyvin” ei varmasti ole vasta tällä vuosituhannella keksitty lause.

 

Ymmärrys ja reagointi - lääkkeet muutosvastarintaan

Muutosvastarinta on termi, johon törmää todella usein yritysmaailmassa kehityshankkeista, uusista projekteista tai toimintatapojen muutoksista puhuttaessa. Muutosvastarinta on epäilemättä huono asia, mutta kaikkea negatiivista suhtautumista muutoksiin ei kannata silti sivuuttaa minään turhana änkyröimisenä tai kiukutteluna. Muutosvastarinta, kuten moni muukin huono asia, on loppujen lopuksi pohjimmiltaan vain yliannos oikeasti hyvää asiaa: Kriittistä asennetta ja tervettä skeptisyyttä. Kukaan ei ole ainakaan allekirjoittaneelle vielä kyennyt perustelemaan, että kriittinen ajattelu ja suhtautuminen muutoksiin olisi juuri koskaan huono vaihtoehto. 

Muutosten vastustaminen voi johtua monestakin eri syystä, mutta yleisimmät lienevät luonne, kokemukset ja epätietoisuus. Tämä on tärkeää ymmärtää, koska maailman muuttuessa kiihtyvää vauhtia muutosvalmius on päivä päivältä oleellisempaa isoissakin organisaatioissa. Puretaan vähän kohta kohdalta noita kolmea syytä:

 

“Mä vaan en tykkää muutoksista”

Luonne on vaikea asia muuttaa, ja sitä ei välttämättä kannata yrittää tehdä väkisin. Muutosvastarinta luonteenpiirteenä peilaa useimmiten pysyvyyteen, perinteisiin ja totuttuihin tapoihin. Toiset meistä yksinkertaisesti toimivat paremmin pysyvässä ympäristössä. Kannattaako heitä tuomita siitä? Ei. Kannattaako kokonaisen yrityksen kehittyä heidän tahdissaan? Ei myöskään. Ovatko tällaiset ihmiset aivan yhtä kykeneviä tekemään päätöksiä järjellä, kun heidän kanssa asiasta keskustellaan? Epäilemättä. 

Jos muutosvastaisuus on suoraan luonteessa, sen voi tunnistaa niin muissa kun itsessään ensireaktiosta, kun mahdollinen tuleva muutos otetaan puheeksi. Helpoin tapa käsitellä tätä on usein vähän tyly, mutta toimiva: Asian suoraan puheeksi ottaminen. “Tiedän, että et tykkää, mutta näin tulee silti tapahtumaan. Katotaan yhdessä miten tämän sais mahollisimman kivuttomaksi. Käykö tämmönen?”

 

Väärin hoidettu muutos

Kokemukset ja epätietoisuus. Nämä johtuvat yritysmaailmassa hyvin usein samasta asiasta: Huonosti johdetusta muutoksesta. Olen törmännyt melko usein tilanteeseen, jossa työntekijä ei tiedä miksi jokin asia muuttuu, millä tavalla se tulee muuttumaan tai koska muutos tapahtuu ja miten muutos vaikuttaa juuri hänen arkeensa. Epätietoisuus raastaa ihmisiä. Jos muutokseen liittyy alusta asti epätietoisuutta, käy niinkuin missä vaan muussakin vastaavassa tilanteessa. Tiedonjano sammutetaan kuulopuheilla, huhuilla tai ihan vaan mututuntumalla. Tähän tärähtää vielä useimmiten päälle rikkinäinen puhelin - efekti, tupakkapaikalla asioista kiroaminen ja ihmisten taipumus uskoa negatiivisia asioita herkemmin kun positiivisia. Kuvitellaanpa järkevässä määrin skeptinen ihminen tähän tilanteeseen. Onko mikään ihme, jos häntä ei kyseinen muutos erityisemmin motivoi? 

Tähän on onneksi helppo ratkaisu: Kommunikoiminen. Jos olet johtavassa ja päättävässä asemassa yrityksessä, kerro työntekijöille alusta asti millainen muutos on tulossa, miten se tulee vaikuttamaan heidän arkeensa ja ennen kaikkea miksi muutos on tulossa. Tämä ei tietenkään poista perusteltua ja järkevää kriittisyyttä muutosta kohtaan, mutta varmasti minimoi ns. Turhan kitinän. Parhaimmillaan kriittisyys poikii kehityshedotuksia muutoksen aikana. 

 

Miten ja miksi muutosta kannattaa vaalia?

Muutokset ja kehitys ovat todellisuutta. Uusia teknologioita ja niiden tuomia mahdollisuuksia tulee päivä päivältä lisää. Näitä ei kannata missään nimessä pelätä, vaan niihin kannattaa reagoida rakentavasti. Kannattaa hyväksyä se, että muutoksiin liittyy aina riskejä ja mahdollisuuksia. Tämä on ihan itsestäänselvää ja helppoa. Vaikeampaa on miettiä samalla tavalla riskit ja mahdollisuudet, jos mitään ei suostuta muuttamaan. Nykyisillä ratkaisuilla voi hyvin pärjätä tällä hetkellä ja vielä parin vuoden päästä, mutta entäpä viiden vuoden päästä? Digitalisaatio on jo nyt muuttanut yritysmaailman pelikenttää niin radikaalisti, että edes mielikuvitus ei aina ole rajana siinä, mitä palveluita voidaan tuottaa ja mitä lisäarvoa niillä voidaan saavuttaa. 

Digitalisaatio voi olla ratkaisu moneen ongelmaan, jotka eivät edes ole pohjimmiltaan digitaalisia. Lisäarvoa voidaan saada niinkin yksinkertaisesti, että tuotetaan asiakkaille tai omille työntekijöille jotain, joka helpottaa elämää. Asiakkaille voidaan tarjota paremmin tietoa esim. Projektin vaiheista. Työntekijlille voidaan tarjota helpotusta raportointiin tai oman työn tekoon. Tämä on poikkeuksetta haastavaa, joten kannattaa pyytää apua asiantuntijoilta, jos on yhtään epävarma olo omista rahkeista ja niiden riittämisestä


Tulevaisuus täynnä potentiaalia

Suljetaan tämä ajatusvirran ympyrä palaamalla teknologian kehitykseen. Maailma muuttuu koko ajan, eikä meillä ole vielä aavistustakaan mitä 5G, tekoäly, digitalisaatio tai edes sähköautot voivat tuoda tullessaan. Auto oli alunperin vaan kärry, joka ei tarvinnut hevosia liikkuakseen. Myöhemmin autosta on tullut mm. Yksi kaupunkisuunnittelun tärkeimmistä huomioitavista asioista sekä likimain vaatimus työllistymiselle useilla aloilla. 

Teknologia muovaa ympäristöä, joka taas muovaa asenteita ja ajattelutapoja. Ajattelutavat muuttuvat näkyvimmin, jos aikaa mitataan vuosien sijaan sukupolvissa. Uskon vahvasti, että mä edustan ihan viimeistä sukupolvea, jonka suusta kuullaan sanat “Ai tän työasian voi hoitaa myös kännykällä?!” Seuraava hämmästelyn aihe tulee varmasti olemaan “Eikö tätä siis voi hoitaa kännykällä? Miksi ei?” 

Kysynkin tässä kohdassa: Mitä on digitalisaatio viiden vuoden päästä? 
 

Jäikö kysyttävää? Kysy kirjoittajalta!

Kristian Rasehorn  /  Digimyyjä
p. +358 44 987 0468  /  kristian.rasehorn@collapick.com