Me ollaan digitalisaatiossa, mitä on tulevaisuus.

2020-01-16 08:20:00

Kuinka turvallinen puhelimemme on? Kuinka paljon se kuuntelee ja kerää dataa meistä? Kuinka paljon toimintamme sen ympärillä kerääkään kaikkea pientä tietoa meistä? Ei ole kauaakaan kun tästä keskustelimme toimistolla. Otetaan esimerkiksi yrityksessämme tunteita herättävä aihe eli vihreät kuulat. Keskustelin ihmisten kanssa näistä ja kas kummaa, Facebook, Instagram alkoivat mainostaa näitä minulle vaikken ollut edes Google- hakua käyttänyt näiden etsimiseen. Enkä ollut kerennyt edes käydä niitä vielä ostamassa. Toinen huvittava asia oli, kun puhelimen näppäimistö on kerännyt lämpökarttaa minun näppäimien käytöstäni. Onko enää mitään, mitä voisi tehdä, ilman että puhelimesi kerää dataa sinusta. 
 

Salasanat, salasanat, ainainen päänvaiva

Nykyisin tulisi muistaa “miljoona” salasanaa. Eihän kenenkään muistikapasiteettikaan siihen meinaa pystyä, varsinkin kun sitä pitäisi vaihtaa tietyin aikavälein. Onko sinullakin perinteinen paperi ja kynä käytössä tärkeiden salasanojen ja tunnuslukujen kirjaamiseen?? Vai oletko tallentanut ne tietokoneelle erilliseen salasana -sovellukseen? Kumpi on sinusta helppokäyttöisempää: katsoa paperista ja kirjoittaa tunnukset itse, vai antaa tietokoneen hakea tieto omista syövereistään?

Mikä on kultainen keskitie tietoturvalle? Mihin vedetään raja, että ei hössötetä? Osaammeko vetää rajan ylireagoinnille vai voiko sellaista olla enää edes tässä maailmassa? Kehitys digitaalisessa maailmassa kulkee siivillä tällä hetkellä, eikä loppua näy. Tietotulva ja erilaiset ärsykkeet ympärillämme koko päivän on yllättävän raskasta ja osittain hyvin huomaamatonta, kyllä itse rehellisesti myönnän, että on hetkiä jolloin kaipaan lapsuuteni “kultaisiin vuosiin”, jolloin niitä ei vielä ollut samalla tavalla. Olin nuoruudessa ja varhaisessa aikuisiässäkin se, joka halusi pitää puhelimen puhelimena ja internet oli vain tietokoneella, mutta jossain vaiheessa oli vain pakko ottaa se netti myös puhelimeen.

 

Sinä + älylaite = <3

Ja nythän se puhelin on melkein liimattu sinuun vai sinä siihen? Mitään ei meinaa voida tehdä missään ilman puhelinta.  Pienillä asioilla saat turvattua puhelimesi ja tietokoneesi. Esimerkiksi virusohjelma olisi hyvä olla molemmissa. Ja ihan maalaisjärki on hyvä pitää tässäkin mukana. Mieti kahdesti mitä sivuja avaat tai mihin tietosi syötät. Puhelimeen sovelluksia ladatessa kannattaa hieman palautteita niistäkin lukea eikä suinpäin latailla. Toki tänä päivänä erilaiset haittaohjelmat yms osataan naamioida todella aidoiksi, eikä se aina helppoa olekaan huomata niitä. Ja vahinkoja voi sattua tottakai, vaikka kuinka niihin yrittääkin varautua. 

Turvaudummeko digitaaliseen maailmaan liikaa ja luotamme siihen, että kyllä kone muistaa ja tallentaa tietomme? Kyllähän se omalle muistillekin teki hyvää opetella kymmenien kavereiden puhelinnumerot ennen kännykkä aikaa. Nykyään kaikki tallennetaan johonkin eikä mitään tarvitse muistaa. Itse  muistan vieläkin useamman kaverin lankapuhelinnumeron ulkoa. Silti jotkut uudet salasanat eivät olekaan muistissa. Kuinka meidän muistin käy? Turvaudummeko koneeseen ennemmin kuin omaan muistiin, olemmeko itse tietoturva itsellemme?

 

Oletko sinä osa muutosvastarintaa vai kuljetko eturintamassa tällä digitalisaation aikakaudella, joka kehittyy huimaa vauhtia? Löydätkö sinä sen kultaisen keskitien tähän kaikkeen.

 

Jäikö kysyttävää? Kysy kirjoittajalta!

Erna Kosonen  /  Digimyyjä
p. 044 989 1350  /  erna.kosonen@collapick.com